sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Merituuli ja katsaus toukokuuhun

Merituulen anatomiaa


Merituuli rannikolla
Tässä vaiheessa kevättä ja myös alkukesällä merituulella on merkittävä rooli rannikkoseutujen ilmastossa. Merituulen syntyä voidaan tarkastella ohessa olevan kuvan avulla. Se viriää yleensä aamupäivän jälkeen, kun aurinko on ehtinyt lämmittää mannerta tarpeeksi, jolloin mantereen ja kylmän meren välisen lämpötilagradientin kasvaessa tarpeeksi suureksi muodostuu merituuli. Siinä lämmenneen mantereen puolella muodostuu konvektiota eli lämmennyt ilma nousee ylöspäin ja muodostuu usein kumpupilviä. Mikäli ilman kosteussisältö ja olosuhteet muuten ovat otollisia, voi iltapäivän kuluessa kehittyä myös sade- tai ukkoskuuroja kesäpäivänä. Kylmän meren puolella ilma on puolestaan laskevassa liikkeessä merituulikierron johdosta eli havaittavaa tai latentin lämmönvuota ei esiinny ylöspäin ja tämän seurauksena myöskään pilviä ei pääse kehittymään. Meren ja mantereen lämpötilaero sekä myös pieni ilmanpaine-ero laukaisee siispä merituulikierron: mantereelta ilmaa nousee ylöspäin ja parinsadan metrin korkeudessa se alkaa virrata takaisin kohti merta, jossa se lähtee lopulta laskevaan liikkeeseen. Näin ollen mantereelle, rannikon läheisyyteen, syntyy pieni tyhjiö, jolloin tilalle alkaa virrata maanpinnan tasossa mereltä viileää ilmaa. Näin syntyy tämä "neliömäinen" merituulikiertoliike. 

Joku on varmasti joskus pohtinut, miksi Naantalia sanotaan Suomen aurinkoisemmaksi kaupungiksi. Tilastollisesti aurinkotunteja onkin eniten lounais- ja etelärannikolla ja merituulella on siihen suuri vaikutus. Usein on havaittavissa hyvin selkeä pilvisyyden raja eritysesti loppukevään ja alkukesän aurinkoisina, heikkotuulisina päivinä rannikon ja sisämaan välillä. Merituulen vaikutukset voivat ulottua parhaimmillaan jopa 40-50 km sisämaan puolelle, mutta yleensä puhutaan n. 15-20 km:n etäisyydestä mitä tulee nyt pilvisyyteen. Tämän vuoksi esimerkiksi Helsinki pysyy lähes aina tähän aikaan vuodesta merituulipäivinä täysin selkeänä ja aurinkoisena, mutta jo esimerkiksi Vantaalla on havaittavissa kumpupilvisyyttä ja Keravalla taivas saattaa olla kokonaan kumpupilvikaton peitossa. Merituulen ansiosta rannikot pysyvät huomattavasti vähäsateisimpina keväällä ja alkukesästä sisämaahan verrattuna. Täten ikävä kyllä myös konvektiiviset ukkoskuurot ja rajuilmat ovat hyvin harvinaista herkkua rannikoilla - itse kun satun olemaan niiden intohimoinen seuraaja.

Merituulen vaikutus lämpötiloihin 28.4.2012

Olen havainnollistanut viereiseen kuvaan esimerkin eilisestä merituulitilanteesta. Rannikkoalueen ollessa täysin selkeä kulki selvä kumpupilvisyysraja Vantaan kohdalla. Lämpötila Helsingin edustalla merialueilla oli selvästi alle 10 astetta, Kaisaniemessä n. 10 astetta, Kumpulassa 12, Helsinki-Vantaalla 15 ja Tuusulan korkeudella 16 astetta. Tuusulan jälkeen lämpötilan nousu lakkasi eli voidaan todeta merituulen vaikuttaneen eilen päivälämpötiloihin peräti 40-50 kilometrin päähän sisämaahan. Tänään sunnuntaina tilanne on puolestaan neutraalimpi lämpötilaeron suhteen tuulen puhaltaessa luoteen puolelta: Kaisaniemessä on tällä hetkellä itse asiassa yli asteen verran lämpimämpää kuin Helsinki-Vantaalla!

Suomenlahden pintalämpötila on tällä hetkellä 5...7 astetta lämmeten hitaasti mutta varmasti. Heinäkuun loppupuolella mantereen ja meren lämpötilaero alkaa sitten olla jo kurottu kiinni ja tämän jälkeen lämmennyt meri kääntyykin rannikkoalueiden eduksi.



Helleilmamassaa jo Liettuassa saakka

Säätilanne Euroopassa 28.4. (lähde: FMI)
Suomi on tällä hetkellä Keski- ja Itä-Euroopan helteisen ja Pohjois-Atlannin hyisen ilmamassan rajavyöhykkeessä. Eilen lauantaina kesäinen ilmamassa käväisi jo aina Etelä-Latviassa saakka, mutta kunnolla hellelukemiin päästiin mm. Vilnassa ja Moskovassa. Toisaalta esimerkiksi Brittein saarilla, Ranksassa, Espanjassa ja Portugalissa on kyllä värjötelty harvinaisen alhaisissa lukemissa, ja taisipa jokin pitkäaikaisennusteisiin erikoistunut lafka povailla Britteihin kylmintä tuokokuuta 100 vuoteen. 
Islannin kohdilla näkyvä matalapaine tulee tuomaan vapun jälkeen Suomeen epävakaista ja koleaa säätä. Lappiin on tiedossa lisää lunta, Keski-Suomessakin asti voi tulla räntä- tai lumikuuroja ja ihan reiluja yöpakkasia. Näköpiirissä ei liene pitkän ajan ennusteissa mitään selvää lämpenemistä; lämmin ilmamassa tulee pysyttelemään Suomen kaakkoispuolella. Toisaalta Suomi ei ole ainoa, joka joutuu koleaan toukokuiseen pohjoisvirtaukseen: laajalta koko Skandinavia ja erityisesti läntisin Eurooppa tulevat kyllä värjöttelemään ensi viikolla varsin koleissa lukemissa.

Nautitaan kuitenkin vielä aurinkoisesta ja suhteellisen lämpimästä vappusäästä! :)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Luin ensinmäisen kerran täältä blogin, kun olit laittanut osoitteen Forecaan niin ajattelin lukea blogin ja se oli tosii hyvä ja opettavainen . :)