Norjan maaliskuun lämpöennätyksen syntymekanismit

Norjan uudesta maaliskuun lämpöennätyksestä

Sain pyynnön kertoa tarkemmin näkemyksestäni, miten ja miksi Norjassa syntyi uusi maaliskuun lämpöennätys (+23,1 C). 

Tiistaina 27. maaliskuuta Etelä-Norjan Grimstadissa (Oslosta n. 200 km lounaaseen) rikottiin yli neljällä asteella Norjan 1960-luvun lämpöennätys, kun lämpömittari kipusi desimaalin verran yli 23 lämpöasteen.

Kuva 1: Geopotentiaalit pinnassa 850 hPa 27.3. klo 18
(kuva: Wetter3)

 Kuvasta 1 nähdään suursäätilanne Euroopassa tiistaina. Britteinsaarilla on laaja korkeapaineen alue ja matkapaineiden reitti suuntautuu selkeästi sen länsipuolitse Atlanttia pitkin Islannin yli kohti kaakkoa. Jet stream (suihkuvirtaus) kulkee aika lailla Islanti - Pohjois-Skandinavia - Etelä-Venäjä/Ukraina -linjalla, joka on siis ollutkin viime aikoina aktiivista matalapainevyöhykettä. Tämä Britteinsaarten korkeapaine on pyörittänyt myötäpäivään varsin lämmintä ilmamassaa, joka on peräisin lounaisen Välimeren alueelta. Tämä ilmamassa on sitten pyörähtänyt korkean pohjoispuolelta myös Norjan puolelle ja aiheuttanut laajalti runsaitakin orografisia sateita Kölivuoristoon.

Kuva 2: Hahmotelma Norjan säätilanteesta 27.3.

    Suhteellisen lämmin ilmamassa on Norjan länsirannikolla lähtenyt adiabaattiseen nousuun kohdatessaan vuorijonon. Täten pilvisyyttä ja sumupilveä muodostuu hyvin herkästi tällaisessa tilanteessa rannikolle. Kun ilma on noussut tarpeeksi korkealle, kylmenee se korkeuden funktiona ja jossain tietyssä vaiheessa kylmenemisen johdosta alkaa kosteasta ilmasta tiivistyä sadetta. Tämä aiheuttaa Kölivuoristoon länsirinteille usein runsaitakin sateita. Vuoriston toisella puolella puolestaan ilma on jo kuivempaa tiivistyneen ja alassataneen kosteuden vuoksi. Tiivistyminen on vapauttanut paljon lämpöä ja ilman laskeutuessa alas sen lämpötila kasvaa sitä mukaa, mitä painekin kasvaa. Koska tämä jo entuudestaan Norjan länsirannikolle vierinyt lämmin ilmamassa on kulkenut vuoren yli ja laskeutuu nyt kuiva-adiabaattisesti, on se huomattavasti alkuperäistään lämpimämpää. Tässä Norjan tapauksessa ero on parhaimmillaan 15 asteen verran, mutta tunnetaan tapauksia, joissa föhn-tuuli on lämmittänyt ilmaa jopa 30 astetta!

Kun esimerkiksi tiistaina Trondheimin ja Ålesundin lämpötilat jäivät 10 asteen vaiheille ja sää oli pilvistä, niin vuoriston etelä- ja kaakkoispuolella nautittiin aurinkoisesta ja kesäisestä säästä. Mutta mitkä lisäolosuhteet sitten saivat aikaan sen, että lämpöennätys pääsi muodostumaan? Tosiaan, tämän ensinnäkin mahdollisti korkeapaineen länsipuolitse saapunut lämmin ilmamassa, hyvin suotuisa tuulensuunta Kölivuoren yli ja se että Norjanmerellä oli matalapaineen keskus, joka edesauttoi orografisten sateiden muodostumista vuoristoon. On tekijöitä, joita täytyy myös ottaa huomioon lämpöennätyksen syntymisessä. Etelä- ja Keski-Norjassa maaliskuu on ollut hyvin lämmin ja lumet sulivat jo helmikuun puolella. Tämä on mahdollistanut sen, että pinta on päässyt lämpenemään lumialustaa nopeammin. Lumialustallahan on korkea albedo eli se heijastaa lämpösäteilyä pois, kun taas tummapintainen ja sula maa absorboi sitä. Suhteellisen pitkään sulana ollut roudasta ja lumesta vapautunut maa (ei tarvitse lämpöenergiaa ilmasta sulamiseen -> ilma ei menetä lämpöenergiaa -> ilman lämpötila pääsee kohoamaan korkeammaksi) suotuisa tuulensuunta, voimakas föhn-ilmiö ja alunperin lämmin ilmamassa sekä aurinkoinen sää mahdollistivat tässä tapauksessa ennätyksen syntymisen. Lisäksi lämmennyt föhn-tuuli sai kulkea vuoriston jälkeen vapaasti maa-alueita pitkin kohti Grimstadia, mitään suurempia vesistöjäkään ei ollut viilentämässä ilmapakettia. Kyllä voidaan tietysti ottaa ilmastonmuutos ja siitä seurannut lämpeneminenkin tässä tapauksessa huomioon, vaikka sen osuus tuohon ennätyslämpötila-arvoon on ehkä 0,5 asteen verran.

Seuraavassa julkaisussani ajankohtaista asiaa tämän talven ja kevään lumi- ja jäätilanteesta sekä tämän vuoden arvojen vertailuja 2000-luvun lumitilastoihin. Katsellaan myös, kuinka kylmältä huhtikuu näyttää.